23.4.2009

Smork ja muuta mukavaa

Kesä tulee semmoisella vauhilla ettei meinaa matkaan keretä. Lumet sulaa ja luonto heräilee pikkuhilijaa luojan kiitos täällä pohojosessaki. Ensimmäiset käppäräisetkin kohmeessa yrittää surista kun aurinko lämmittää. Aurinko ja kesä on totta vie erittäin tervetullut!!

Kävi semmoinen homma että päästä pätkäytettiin poikien kanssa tuonne SMORKin finaaliin Ylläkselle. Loppukilpailu on kaksipäiväinen ja pidetään Ylläs Soikoon -tapahtuman yhteydessä to – pe 16-17.7.2009. Toivottavasti paikalle saapuu paljon kannustajia että saadaan fiilikset mahdollisimman hektisiksi.

Semifinaalissa Silja Galaxylla oli kolme orkesteria. Tanssiorkesteri Valo Tampereelta oli mukava uusi tuttavuus. Nuoria poikia tanssimusan kimpussa oikein mallikkaasti. Tulevaisuudessa varmasti heistä vielä kuullaan jos vain asenne säilyy yhtä kunnianhimoisena ja pitkäjänteisyyttä piisaa. Kesätuuli-orkesteri Imatralta hanurinsoittaja Pasi Suikkasen kera oli takuuvarmaa soitantaa ja homma toimi niin että heilahtaa! Terveiset täältä pohjoisesta molemmille orkestereille ja ei muuta kuin teillä ja turuilla törmäillään!

Olimme kolmas päivä huhtikuuta Rovaniemellä Pohjanhovissa ja neljäntenä Paltamon Paltahovissa. Sieltä lähdimme seuraavana aamupäivänä hyvin huollettuina. Artzin löpöpihillä (verrattuna keikkabussiin) Chevy vanilla kohti Turkua. Turussa hotellissa yövyttyämme herätys oli maanantaiaamuna 05.00. Nopea varhaisaamiainen ja satamaan roudaamaan kamoja. Pikainen soundcheck ja tohinalla vaatteiden vaihtoon koska meillä oli semifinaalin ensimmäinen esiintymisvuoro. Yleisöä ei laivalla kovin paljoa ollut mikä johtui kilpailun ajankohdasta. Me olimme ensimmäisenä lauteilla ja kilpailu alkoi näin ollen aamulla kello 10.00!! Aloitettiin poikien kanssa Jukka Kuoppamäen säveltämällä ja sanoittamalla hienolla Lapin valssilla ja soitimme pareittain eri tanssilajeja aika lailla peruskattauksen. Sen mitä tunnissa kerkiää. Tuomarit pitivät meistä sen verran että meidät valittiin finaaliin. Tuomaristossa olivat musiikkialan moniosaaja Pekka Nissilä Ylläs Soikoon ry:n puolesta Pirkko Hietaniemi, Auraviihteen puolesta Tommi Seikola, ja tuomariston puheenjohtajana toimi itse mestari Martti Metsäketo. Kesällä nähdään sitten miten äijien käy. Paljon on tietysti reenattavaa, eikä kukaan ole koskaan valmis, mutta voittoa sinne Ylläkselle hakemaan lähetään. Kiitoksia muuten Teille kaikista kannustuksistanne!!

Turun satamasta huruteltiin jokainen koteihinsa yhdeksi yöksi ja keskiviikkona olikin sitten edessä Saariselän keväiset tunturimaisemat ja pääisiäishässäkkä Tunturihotellissa. Väkiä piisasi mukavasti kaikkina viitenä iltana ja kerettiinpä siinä päiväsaikaan reenailla uusia biisejäkin ohjelmistoon. Hyvä meininki ja tanssiva yleisö näytti tykkäävän iltojen annista. Särpäkkää palautettakin silti tuli ohjelmiston toistuvuudesta…

Nim. Hiihtelijä kirjoittaa:
Saariselän ohjelmisto “heilahti” viitenä peräkkäisenä iltana miinuksille, sorry vaan!! Perustelen: Toistoa illasta toiseen. Väki pysyy kuitenkin lähes samana koko viikon…aloitus aina “kun ollaan lapin poikia tulee lapin valssi…” sitten twistattiin ja tsatsattiin samat kappaleet. Sama ohjelma menee, jos keikkapaikka vaihtuu, mutta toivoisin teeman vaihtoa samassa paikassa monena iltana esiinnyyttäessä…

Katsohan myös tanssi.net keskustelupalstalle ilmestynyt kommentti:
Tämä homma on nyt vain niin että ohjelmiston muuttaminen täydellisesti joka illaksi on mahdotonta. Jokaisella esiintyjällä ja yhtyeellä on takuulla oma ohjelmistorunko, josta muutamia biisejä vaihtelemalla ja soittojärjestystä muuttamalla pyritään ohjelmistoa muokkaamaan jos peräkkäisiä keikkoja on samassa paikassa. Käytännössä kuitenkin muutokset eivät muuta juurikaan illan kulkua ja kokonaiskuvaa yhtyeestä. Tietyt tanssirytmit pakostakin toistuvat joka ilta ja näin ollen myös osa kappaleista. Jos orkesteri haluaa pitää illan “hanskassa” niin se soittaa joka keikalla omat bravuurinsa, jotta laatu ja esityksen kokonaisuus ei kärsi. Teemasta sen verran että me tullaan aina olemaan lapin poikia ja annamme sen näkyä sekä kuulua myös tulevaisuudessa. Toistoa. Kyllä, mutta se että miellyttääkö esiintyjien olemus, speakit jne. onkin sitten jo toinen juttu. Vaihtoehtoja onneksi tämän päivän Suomessa on varmasti jokaiseen lähtöön. Me puolestamme poikien kanssa tietysti pyrimme aina joka keikalla paita märkinä parhaimpaamme ja kehitämme itseämme jatkuvasti, jotta iltanne olisi antoisa kaikin puolin. Kiitos kuitenkin arvokkaasta palautteesta hiihtelijälle.

Vapailla sivistin minäkin itseäni Rovaniemellä Ravintola Valdemarissa kahdella upealla keikalla. Marko Haavisto & Poutahaukat säväytti vakuuttavalla asenteellaan ja meiningillä. Mieleen jäi loistavia biisejä, kuten Heinämiehet ja jykevästi rockaava kierrätysversio Kauko Röyhkän biisistä Paha maa vanhoista hiteistä puhumattakaan. Loistava porukka. Suosittelen!! Toisen keikan päätähti oli vanha kunnon Frederik ja täytyy kyllä sanoa, että discokunkku Reetu jaksaa vielä villitä ja irrotella vauhdikkaammin kuin moni nuorempi kollegansa! Tarinaa, meininkiä ja ikivihreitä suomihittejä tippui laariin biisi toisensa jälkeen ja homma toimi. Ehdottomasti pitää mainita rumpali Satu, joka hoitaa hommansa tyylikkäästi ja asenteella muiden konkareiden tavoin!

Hetken kestää onni kerrallaan -levy on mennyt mukavasti kaupaksi ja keikoilla levyt ovat erittäin kysyttyjä. Asiaa edistää mukavasti Tätä Suomi tanssii -listalla jo 10 viikkoa viihtynyt Kulkureiden kuningas -avausraita levyltä. Uusi Maailman teille -singlelohkaisu levyltä on radioilla ensi viikolla. Toiveita vain radioille että saadaan Rovaniemeläisen Kimurin säveltämä ja sanoittama reipas foxi radioaalloille! Alla hieman listaa radioista, jotka mielellään ottavat toiveita vastaan. Kiitos kaikista toiveistanne!!

Biisivinkki:
Mua paholainen vaanii joka kulman takana, missä vain mä kuljen, kuiskii kieli katala. Sen silmä mua katsoo olutlasin pohjalla, sen hymyilevän huomaan vieraan tytön huulilla…
Paha vaanii, Marko Haavisto & Poutahaukat (Säv. ja san. Marko Haavisto).

Jarkko Honkanen © 2021 | Sivut: Web-suunnittelu Pokis